Krapulan kansantaloudellinen merkitys

Kansantaloudellisesti niin pienyrittäjätasolla, yksityistaloudessa kuin myös eettisen toiminnan puolesta caamea cannonball on erityisen tervetullut. How come? Kerrotaanpa pieni, opettavainen tarina.
 

Nuori mies lähtee rakkaansa kanssa viettämään vuosipäivää ravintolaan. Ensin rahaa kuluu alkuillasta nautittuun loistokkaaseen illalliseen, isoon maitoon sekä coca-colaan. Tämän jälkeen alkaa vapautuneen seurusteluhumalan hankkiminen, joka onnistuukin mainiosti. Kaikki menee tässä vaiheessa hyvin, kunnes suhteellisuusteoria puuttuu peliin ja muuttaa homo sapiensin aivoissa olevan, al-comaholista johtuvan sumentuman orastavaksi laskuhumalaksi.

 

Noh, laskuhumalan välttämiseksi täytyy kuluttaa euroja erimerkkisten pitkäkaulaisten nautinnan mahdollistamiseksi. Pidemmän päälle tästä seuraa se, että oma mukavuudenhalu voittaa loskakelissä rämpimisen ja taksiautoilija voi ojentaa oikean nilkan ja suunnata kohti ilmoitettua määränpäätä. (Toim. huom. Tässä kohdin tosin eilen oli kolumnistin viehättävän seuralaisensa tyytyminen pidemmänmalliseen limusiiniin, johon joutui ottamaan parikymmentä kaveriakin mukaan. Tällainen edullinen paluumatkailu toteutuu kuitenkin käytännössä harvoin.)

 

Kotona illan päätteeksi nautitaan muutama valkovenäläinen, joilla varmistetaan tarinan alussa mainitun, suotuisan kansantaloudellisen kehityksen jatkuminen seuraavanakin päivänä.

 

Aamuheräämisen jälkeen todetaan suu kuivaksi kuin beduiinin sandaali ja tuon Saharan kasvatin kävelleen enimmäkseen kissojen hiekkalaatikon dyyneillä. Hädän ollessa suurin on onneksi Apukin lähellä. Soitto vain ja Apu kuljettaa elvyttävän pizza-aterian suoraan kotiovelle. Samalla tuetaan myös paikallista kulttuurien monimuotoisuutta.

 

Maanantaiaamuna karu totuus paljastuu Visa-tilin saldon pullisteluna, mikä pakottaa tekemään töitä laskun kuittaamiseksi. Vastaavasti töiden teko masentaa, mikä ratkaistaan perisuomalaiseen tapaan harrastamalla vastapainoksi raskaita – ja rahaakuluttavia – viikonloppuhuveja. Tämä taas johtaa meidät takaisin tarinan alkuun, kohtaan, jossa mainitaan seurusteluhumala.

 

Olemme siis keksineet oravanpyörän, joka ruokkii itse itseään nykyisen ihmisyyttä loukkaavan markkinatalouden ja paradoksaalisen kiireellisyyden ihmisarvon antavan yhteiskunta-ajattelun tavoin.

 

Loppuun vielä ajatus Lily Tomlinilta:

"The problem with the Rat Race is:
even if you win, you are still a rat."

 

Onko tästä kaikesta ihmiselämän ja rahatalouden maanisesta kuvauksesta poimittavissa tarinan alussa luvattu opetus? Tottakai. Kannattaa juoda itsensä mukavaksi, jotta maailma jatkaa pyörimistään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *